Onko digitaalinen markkinointi perinteistä markkinointia parempaa?

digital-marketing.jpgPerinteinen media on jäänyt jo pidemmän aikaa taka-alalle digitaalisen median vallatessa markkinoita. Perinteiseen mediaan lasketaan esimerkiksi , televisio, radio ja painotuotteet, kuten sanomalehdet. Nämä olivat olleet monet vuosikymmenet tehokkaimpia mainostuksen ja markkinoinnin välineitä, kunnes muutama vuosikymmen takaperin alkoi digitaalisen ajan murros. Tämä toi vahvasti esille internetin mahdollistamat markkinointiväylät ja tavat.

Perinteisessä mediassa hankaluutena oli esimerkiksi kohderyhmien rajaaminen tarkasti ja tiedon saaminen näille sopivaan aikaan. Kohderyhmät päätettiin puhelin- tai kontaktikyselyiden sekä asiantuntijoiden arvioiden mukaan, ja oikea ajoitus määriteltiin työaikojen ja koulujen aukioloaikojen suhteen. Esimerkiksi lapsille suunnitellut mainokset tähdättiin lastenohjelmien, tai viikonloppuihin sijoitettujen perhe-elokuvien väliin.

Digitaalisen markkinoinnin avulla tuote saadaan kuluttajan tietoisuuteen juuri silloin, kuin tuotteelle on tarvetta. Älypuhelimien ja muiden kannettavien medioiden avulla, kuluttajien osto- ja selailutottumukset ovat muuttuneet. Jopa kesken työpäivien käytetään merkittävä aika sosiaalisen median ja muun internetin selaamiseen.

Digitaalisella markkinoinnilla voidaan myös mainostaa tehokkaasti sellaisia sivustoja ja palveluita, jotka eivät näy perinteisessä markkinoinnissa ja joiden esittäminen perinteisen markkinoinnin tavoin olisi todennäköisesti tehotonta. Esimerkiksi nettikasinoita mainostettaessa mobiililaitteille, voidaan mainos tähdentää suoraan mobiililaitteen, kuten tabletin, käyttäjälle. Näin ipad kasino löytää suoraan potentiaalisen pelaajan ja kuluttajalle tämä luo mahdollisuuden vierailla sivustolla suoraan tarvittavalla laitteella.

Kuluttajien ostotottumuksia voidaan määrittää sen mukaan, minkälainen hakuhistoria heillä on. Digitaalisesti ostetuista tuotteista voidaan myös selvittää tarkkaan, minkälainen kuluttajaryhmä tuotteesta tai palvelusta on kiinnostunut, miksi ja kuinka usein. Samalla kuluttajien mieltymykset ja toiveet tuotteen laatua, hintaa ja ulkonäköä kohtaan voidaan arvioida.

Myös heräteostosten mahdollisuus on huomattavasti suurempi digitalisoitumisen myötä. Kun perinteisen median kautta tehdyt kampanjat tuottivat tulosta tasaisella tahdilla, esimerkiksi kuukauden päähän suunnitellulle ale-kampanjalle, voidaan sama toteuttaa sähköisesti koska vain. Tuotetta ei tarvitse lähteä hakemaan konkreettisesti mistään, vaan se toimitetaan kotiovelle. Tietokoneen ruudun takana palkkapussikaan ei välttämättä näytä vähenevän, koska konkreettisen rahan sijasta vähennetään pankkitilin numeroita.

Esimerkiksi työssä käyvä sihteeri kaataa paidalleen kahvia ja toteaa olevansa uuden asun tarpeessa. Nopea selailu työn ohessa tai tauolla tuo älypuhelimella toivottavan näköisiä uusia puseroita ulottuville, ja vain muutaman klikkauksen päästä sihteeri tietää upouuden paidan odottavan kotiovella illan päätteeksi.

Ennen digitalisoitumista sihteerin olisi täytynyt odottaa työpäivän loppuun ja lähdettävä tämän jälkeen kaupoille tai kotiin. Kotiin mennessä vaarana piilee vaatekaappiin kurkistaminen, mikä osoittaa käyttökelpoisten paitojen kirjon olevan vielä hyvässä mallissa. Television vaatekauppamainosta katsoessa sihteeri päättää suuntaavansa kyseiseen kauppaan, kun tarve tulevaisuudessa uudelle paidalle syntyy.

Perinteiden media voi siis olla hyvä apukeino muistuttamaan kuluttajia yrityksen tai tuotteen olemassaolosta, mutta parhaita tuloksia saadaan aikaan tehokkaalla ja tarkalla mainonnalla oikeille kohderyhmille. Näin myös kustannukset pysyvät kurissa, eikä mainoksia tuhlata turhille silmille.